Retkeilijälle leirintäalue on paljon muutakin kuin paikka nukkua – se on tukikohta, josta käsin suunnitellaan päivän reitti, kuivataan varusteet illalla ja ladataan puhelin seuraavaa etappia varten. Tässä artikkelissa käydään läpi, millainen leirintäalue toimii parhaiten retkeilyn tukikohtana, mitä majoitusmuotoa kannattaa harkita päiväretkien väliin ja mitkä ovat yleisimmät virheet, joita retkeilijät tukikohtaa valitessaan tekevät.
Miksi leirintäalue kannattaa valita tukikohdaksi teltan sijaan maastossa
Moni retkeilijä ajattelee, että ”oikea” retki tarkoittaa yöpymistä maastossa joka ilta. Käytännössä tukikohtamalli – eli sama leirintäalue useaksi yöksi, josta tehdään päiväretkiä eri suuntiin – säästää aikaa ja hermoja erityisesti perheillä ja niillä, joilla on painavaa kuvauskalustoa tai kalastusvälineitä mukana.
Kun leiri pystytetään kerran ja puretaan vasta parin päivän kuluttua, aamuisin ei tarvitse pakata koko kuormaa reppuun. Sähköliitännällä varustetulla paikalla puhelimen ja GPS-laitteen akku on aina täynnä lähtiessä, ja kostuneet varusteet ehtivät kuivua saniteettitilojen tai oman katoksen alla seuraavaan aamuun mennessä. Tämä on erityisen arvokasta Suomen kesässä, jossa yölämpötila voi pudota 10–15 asteeseen ja sade yllättää ilman ennakkovaroitusta.
Millainen leirintäalue sopii retkeilyn tukikohdaksi
Paras tukikohta sijaitsee kävely- tai lyhyen ajomatkan päässä retkikohteesta, mutta tarjoaa silti perusmukavuudet: saniteettitilat, mahdollisuuden ladata laitteita ja usein myös pienen kaupan eväiden täydennykseen. Kansallispuiston läheisyys on monelle suomalaiselle retkeilijälle tärkein yksittäinen valintakriteeri, sillä se lyhentää reitille pääsyä ja mahdollistaa useamman lähtöpaikan kokeilun samalta leiripaikalta käsin.
Nuuksion kansallispuiston reunalla pääkaupunkiseudulla, Repoveden kansallispuiston tuntumassa Kaakkois-Suomessa, Kolilla Pohjois-Karjalassa, Kolovedellä Etelä-Savossa ja Lemmenjoella Lapissa on kaikilla omat vahvuutensa. Koli tarjoaa maisemareittejä ja tunturimaista näkymää Pielisen ylle, Repovesi taas sopii perheille lyhyempien, hyvin merkittyjen polkujen ansiosta. Lemmenjoella etäisyydet ovat jo aivan eri luokkaa – sinne lähtevän kannattaa varata tukikohtaan vähintään kaksi tai kolme yötä, koska pelkkä ajomatka lähimmältä leirintäalueelta reitin alkuun voi viedä tunnin.
Majoitusmuoto vaikuttaa siihen, kuinka kevyesti pääsee liikkeelle aamuisin
Telttapaikka (tyypillisesti 15–30 €/yö) sopii niille, jotka haluavat pitää kustannukset alhaalla ja liikkua kevyesti. Matkailuauto- tai karavaanipaikka sähköliitännällä (30–55 €/yö) taas kannattaa, jos mukana kulkee kylmälaukku täynnä eväitä useaksi päiväksi tai kamera-akkuja ladattavana joka ilta. Perusmökki ilman vesipisteitä (60–120 €/yö) on hyvä kompromissi silloin, kun sää on epävarma eikä halua riskeerata teltan kastumista koko retken ajaksi.
Oikean leirintäalueen valinta kannattaa tehdä etukäteen, ei paikan päällä – erityisesti heinäkuussa, jolloin suosituimmilla kansallispuistojen lähialueilla ei ole yhtään vapaata paikkaa ilman ennakkovarausta. Toukokuu ja syyskuu ovat retkeilyn kannalta usein parempia kuukausia: polut ovat tyhjempiä, ja leirintäalueella saa valita paikkansa rauhassa ilman kiirettä.
Tukikohdasta tehtävän päiväretken pakkauslista
Kun leiri on jo pystyssä, päiväreppuun ei tarvitse pakata kuin retkelle olennainen. Käytännössä toimivaksi on osoittautunut tämä runko:
Nestehuolto: vähintään 1,5 litraa vettä henkeä kohden, enemmän jos reitti kulkee avoimessa maastossa.
Sääsuoja: kevyt sadeasu, vaikka taivas näyttäisi lähtiessä selkeältä.
Ensiapu ja orientaatio: laastarit, teippi rakkoja varten, ladattu puhelin ja tarvittaessa paperikartta.
Eväät: energiapitoista, helposti kannettavaa ruokaa – ei mitään, mikä sulaa tai pilaantuu kuumassa.
Viesti tukikohtaan: arvio paluuajasta ilmoitettuna naapuriteltalle tai vastaanottoon, jos reitti on pitkä.
Yleisimmät virheet tukikohdan valinnassa ja käytössä
Ensimmäinen yleinen virhe on valita leirintäalue pelkän hinnan perusteella miettimättä etäisyyttä retkikohteeseen. Kolmenkymmenen kilometrin ajomatka joka aamu syö nopeasti sekä ajan että motivaation, vaikka paikka itsessään olisi edullinen.
Toinen virhe on jättää sää huomiotta leiriä pystyttäessä. Kokenut retkeilijä katsoo ensin tuulensuunnan ja sijoittaa teltan tai karavaanin niin, ettei aamuaurinko paista suoraan sisäänkäynnistä heti kuudelta. Kolmas, yllättävän yleinen virhe on unohtaa ilmoittaa vastaanottoon tai naapureille, jos retki venyy – moni leirintäalue osaa auttaa hälytystilanteessa vain, jos tietää edes suunnilleen kenen telttaa aletaan etsiä.
Myytti: retkeilyn ”pitää” tapahtua telttaillen maastossa
Yleinen väärinkäsitys on, että aito retkeily vaatii yöpymistä joka kerta uudessa paikassa kaukana palveluista. Suomen jokamiehenoikeus toki sallii yöpymisen teltassa lähes missä tahansa luonnonvaraisella alueella ilman maanomistajan lupaa, kunhan ei leiriydy liian lähelle asuttua taloa tai jää pitkäksi aikaa samaan paikkaan.
Tukikohtamalli ei ole tästä poikkeama vaan täysin validi tapa retkeillä – erityisesti lapsiperheille, ikääntyville retkeilijöille tai niille, joilla on rajallisesti lomapäiviä käytössä. Yksi hyvin valittu leirintäalue viiden kilometrin säteellä kolmesta eri reitistä voi tarjota enemmän maastoa nähtäväksi kuin viisi erillistä yöpymispaikkaa, joiden välillä kuluu suurin osa ajasta pakkaamiseen ja purkamiseen.
Retkeily ja veden äärellä sijaitseva tukikohta
Moni päiväretki päättyy uintiin tai kalastukseen, jolloin järven rannalla sijaitseva leirintäalue toimii luontevana yhdistelmänä maastoretkeilyn ja vesiharrastusten välillä. Saimaan, Päijänteen ja Puulan alueilla tämä yhdistelmä on erityisen suosittu heinäkuussa, jolloin päivälämpötila nousee usein yli 20 asteen ja pitkän vaelluksen jälkeinen uinti on käytännössä pakollinen palkinto.
Yhteenveto: tukikohta kannattaa valita reitin, ei kartan keskipisteen mukaan
Toimiva retkeilyn tukikohta ei ole se, joka sijaitsee kartalla kätevimmin, vaan se, josta pääsee mahdollisimman monelle suunnitellulle reitille ilman turhaa ajamista. Kannattaa varata pari yötä kerrallaan, valita majoitusmuoto sään ja mukana kulkevan kaluston mukaan, ja tarkistaa etukäteen sekä sähkö- että vesipisteiden saatavuus, jos matkassa on karavaani tai matkailuauto. Hyvin valittu tukikohta jättää energiaa itse retkeilyyn – ei sen järjestelyyn.